Kiinnostaako kevytyrittäjyys? Yritysasiantuntijamme vastaavat kysymyksiisi ja kertovat, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin aloittaa. Neuvontaan tervetulleita ovat myös kevytyrittäjinä jo toimivat henkilöt.

Palvelemme maksutta ja luottamuksellisesti, varaa aika yritysneuvontaan tästä.

Kevytyrittäjä on henkilö, joka tekee töitä omiin nimiinsä laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjyys soveltuu lähinnä palveluiden myyntiin. Kevytyrittäjä-termi ei kuulu lainsäädäntöömme, vaan on alun perin erään laskutuspalveluntarjoajan kehittämä markkinointinimi.

7 tärkeää kysymystä ja vastausta kevytyrittäjyydestä

Mitä kustannuksia kevytyrittäjyys aiheuttaa?

Kevytyrittäjän keveys tulee siitä, että kevyttyrittäjän ei tarvitse itse huolehtia byrokratiasta eli kirjanpidosta, verotuksesta ja viranomaisilmoituksista. Kevytyrittäjä saa palvelumaksua vastaan talous- ja hallintopalvelut laskutuspalveluntarjoajan kautta. Palvelumaksu on yleensä noin 4–5% per lasku. Laskutuspalvelu veloittaa ja maksaa summasta yleensä myös sivukulut, joilla katetaan esimerkiksi pakolliset työnantaja- ja vakuutusmaksut sekä ennakonpidätykset. Ennakonpidätys tehdään laskutuspalveluntarjoajalle toimitetun verokortin perusteella. Muita juoksevia kuluja kevytyrittäjäpalveluissa ei yleensä ole. Kevytyrittäjän on kuitenkin syytä ottaa huomion sosiaaliturvamaksut ja vakuutusmaksut hinnoittelussaan.

Miten verot maksetaan?

Kevytyrittäjänä saatu tulo on veronalaista ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisesti: mitä enemmän tuloja, sitä enemmän veroja. Kevytyrittäjänä saatu tulo lasketaan siis yhteen muiden ansiotulojen, kuten päätoimen palkan kanssa ja verotus tapahtuu samalla ennakonpidätysprosentilla. Kevytyrittäjä ei yleensä voi vähentää verotuksessaan liiketoimintaan liittyviä kuluja täysimääräisesti.

Kenelle kevytyrittäjyys sopii?

Kevytyrittäjyys on oiva ja riskitön tapa testata omaa henkilökohtaista liikeideaa ja yrittäjyyttä käytännössä sitoutumatta pitkäjänteiseen yritystoimintaan. Kevytyrittäjä voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ulkoistettuaan lakisääteiset paperityöt ja maksut laskutuspalvelun tarjoajalle.

Kevytyrittäjyys soveltuu mainiosti sivutoimiseen työhön, esimerkiksi päätoimisen palkkatyön tai opiskelun oheen. Kevytyrittäjä voi milloin tahansa lopettaa laskutuspalvelun käytön ja näin ollen keskeyttää liiketoiminnan helposti. Liikeidean testaamisen ja yrittäjyyden kokeilun jälkeen liiketoiminnan perusasiat, kuten verotuksen ja yksinkertaisen kirjanpidon omaksunut kevytyrittäjä voi päättää, ryhtyykö yrittäjäksi perustamalla esimerkiksi toiminimen tai osakeyhtiön.

Tarvitseeko kevytyrittäjä liiketoimintasuunnitelman?

Kevytyrittäjyyttäkin harkitsevan kannattaa keskustella liikeideasta ja yrittäjyyden käytännön asioista uusyrityskeskuksen yritysasiantuntijan kanssa ennen toimeen ryhtymistä, jotta mahdollinen siirtymä yrittäjäksi olisi mahdollisimman sujuvaa. Uusyrityskeskukset, joihin YritysEspookin kuuluu, auttavat esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimisessa täysin maksutta. Ajan meille voit varata helposti täältä.

Saako kevytyrittäjä starttirahaa?

Laskutuspalveluyrityksien, kuten Eezy:n ja UKKO.fi:n, palveluita käyttävä kevytyrittäjä ei ole oikeutettu starttirahaan. Starttirahan saamisen estävät maksuhäiriömerkinnät ja menetetyt luottotiedot eivät välttämättä estä kevytyrittäjyyden aloittamista.

Starttirahaa voi hakea kevytyrittäjyyden jatkoksi, kun perustaa oman yrityksen. TE-toimiston myöntämä starttiraha on tarkoitettu päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyvälle, joka toimii omalla y-tunnuksella. Y-tunnuksen saa rekisteröitymällä esimerkiksi yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja perustamalla toiminimen.

Yllätyksenä saattaa tulla se, että OP Kevytyrittäjä-palvelun käyttäjä saa y-tunnuksen, jolloin esimerkiksi työttömän työnhakijan status muuttuu automaattisesti yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi eli yrittäjäksi. Palvelun käyttäjä ei tällöin lähtökohtaisesti ole oikeutettu työttömyysturvaan.

Millainen on kevytyrittäjän työttömyysturva?

Kevytyrittäjän työttömyysturvaa voidaan selittää esimerkkitapauksella, jossa sivutoiminen kevytyrittäjä jää työttömäksi. Jäädessään työttömäksi kevytyrittäjän yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuutta arvioidaan TE-toimistossa. Kevytyrittäjyys lasketaan yleensä päätoimiseksi, mikäli kevytyrittäjä ei voi työmäärältään ottaa vastaan TE-toimiston tarjoamaa kokopäiväistä työtä. Jos kevytyrittäjyyttä on harjoitettu palkkatyön ohella, tulkitaan se työttömäksi jäätäessä miltei aina sivutoimiseksi. Alle kaksi viikkoa kestävästä päätoimisestakaan yritystoiminnasta, eli esimerkiksi työkeikasta, ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle. Käytännössä kevytyrittäjän tuloilla ei siis ole merkitystä, vaan ainoastaan työn edellyttämällä ajalla. Työttömänä sivutoimisen kevytyrittäjän on mahdollista saada soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömän päätoimisen ja YEL-vakuutetun kevytyrittäjän on mahdollista saada soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mikäli kevytyrittäjä täyttää työssäoloehdon. Uusi työttömyysturvalain muutos astui voimaan tammikuussa 2018. Mikäli kevytyrittäjyys aloitetaan työttömänä, pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan vasta neljän kuukauden kuluttua. Lue lisää TE-palveluiden verkkosivustolla.

Milloin kannattaa perustaa oma yritys?

Kevytyrittäjän on syytä perustaa oma yritys viimeistään silloin, kun kalenterivuoden liikevaihto eli myynti ylittää 10 000€. Kevytyrittäjän on otettava YEL-vakuutus, kun vuosityötulo ylittää 7799,37€, joka on YEL-työtulon alaraja vuodessa vuonna 2019. Lisäksi kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta tulee olla toistuvaa eli toiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta, jotta kevytyrittäjän on otettava YEL-vakuutus.

Kysymyksiin vastasi YritysEspoon yritysasiantuntija, KTM Matias Holmqvist. Kiitämme UKKO.fi:n edustajaa asiantuntevista kommenteista. YritysEspoo sparraa kaikkia nykyisiä ja tulevia yrittäjiä elinvoimaisen liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä.